Työelämän toiseksi yleisin nootrooppi on nikotiini, vaikka hyvin harva käyttää sitä tietoisesti siihen tarkoitukseen. Ensimmäinen mielikuva nikotiinista on lähes kaikilla negatiivinen, eikä ihme, sillä onhan se tupakan riippuvuutta aiheuttavin ainesosa ja tupakoinnin on jo vuosikymmenten ajan tiedetty olevan haitallista. Yleisen tupakoinninvastaisen mielipiteen varjoon on kuitenkin jäänyt se, että nikotiini on tutkitusti kahvin veroinen työkyvyn apuri. Olen testaillut ja tutkinut nikotiinia työkäytössä nyt neljän kuukauden ajan. Mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi käyttää fiksusti?
Vuonna 2010 yhdysvaltalainen tutkimusorganisaatio National Institute on Drug Abuse kokosi 658 viime vuosikymmenillä tehtyä tupakkaan ja nikotiiniin liittyvää tutkimusta. Niistä valittiin meta-analyysiin 41 tieteellisesti laadukkaimmin ja pätevimmin toteutettua, jotka olivat kaikki placebo-kontrolloituja tuplasokkotutkimuksia. Yhteenvedon tulos oli, että nikotiini voi parantaa huomiokykyä, tarkkuutta, reaktionopeutta ja työmuistia 10‒30 prosenttia. Lisäksi se parantaa aivojen jaksamista työskennellä useiden tuntien ajan. Nikotiini voi siis olla tuki flow’n saavuttamiseen tietotyössä.
Ei ole sattumaa, että niin moni kirjailija, muusikko, tiedemies ja jopa urheilija on historian saatossa polttanut tupakkaa. Nikotiinilla on iso rooli työskentelyssä ihmisille, joiden täytyy tehdä jotain uniikkia, kilpailullista tai muutoin tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. On arvioitu, että moni tupakkaa kokeileva jatkaa polttamista tiedostamattaan juuri kognitiivisten vaikutusten vuoksi. Samasta syystä myös lopettaminen on hankalaa. Sattumaa ei ole sekään, että niin moni tupakoitsija intuitiivisesti nauttii tupakkansa kahvin jälkeen, sillä näillä kahdella on synergisiä yhteisvaikutuksia samalla tavoin kuin teaniinilla ja kofeiinilla.
"Kätevin ja järkevin tapa nikotiinin nauttimiseksi ovat pastillit, purukumit ja sumutteet."
Polttaminen on tehokkain tapa saavuttaa nikotiinin kognitiiviset hyödyt, mutta on päivänselvää, että se on terveydelle haitallinen tapa. Älä siis käytä lyhytkestoisia kognitiivisia hyötyjä syynä jatkaa tupakointia tai nuuskaamista. Pitkäaikaisesti jatkuvina tapoina ne toimivat ennemminkin kognitiivisia kykyjä heikentävästi, kun kaikki terveysvaikutukset lasketaan yhteen.
Nykyisin lähes jokaisesta kaupasta ja kioskista on saatavilla erilaisia nikotiinikorviketuotteita, kuten pastilleja, purukumeja ja sumutteita. Niiden käytöllä ei ole samoja haittavaikutuksia kuin polttamisella ja nuuskaamisella, pois lukien tietysti nikotiinin itsensä aiheuttamat haittavaikutukset. Niihin kuuluvat muun muassa verenkierron heikkeneminen, verenpaineen nousu, palautumisen heikkeneminen ja insuliiniherkkyyden väheneminen. Sydän- tai verisuonisairauksista, diabeteksesta tai ylipäätään mistä tahansa sairaudesta tai vammasta kärsivän, saati raskaana olevan, ei kannata käyttää nikotiinia. Korviketuotteista saatuna nikotiini ei ole niin riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakointi, mutta sen koukuttavuutta ei voi silti väheksyä ja toleranssin nopea kasvu on haaste. Terveystuote nikotiini siis ei ole, eikä kukaan halua itselleen riippuvuutta tietotyön optimoimisen takia.
Olen kokeillut nyt jonkun verran erilaisia purukumeja ja pastilleja. Makuja löytyy isommista kaupoista ja apteekeista iso liuta, joten valinnanvaraa on. En voi rehellisesti sanoa minkään kokeilemani olleen aidosti hyvää, mutta omaksi suosikikseni ovat nousseet minttupastillit, jotka ovat aika neutraaleja. Laastarit voisivat olla toimiva tuote, mutta ne on suunniteltu luovuttamaan nikotiinia 10-24 tunnin aikana, joten työskentelykäyttöön ne eivät toimi. Käytännön tekijänä olen huomannut, että pastillit ja purukumit tuottavat joskus närästyksen kaltaista tunnetta, jos niitä ottaa tyhjään vatsaan.
Jos olet täysin terve ja päätät käyttää nikotiinia, niin annostuksen voi aloittaa 0,5‒1 milligrammasta ja nostaa sitä korkeintaan kahteen milligrammaan. Ylisuuri annos voi nikotiiniherkillä tuottaa huimausta ja haitata keskittymistä. Mikäli olo on enemmän sekava ja kuutamolla oleva kuin keskittynyt, on annos ollut liian suuri. Joillain nikotiini ei vain toimi pienenäkään annoksena työtä edistävästi, jolloin sen käyttö kannattaa jättää kokonaan väliin. Annoksia on helppo säädellä haukkaamalla pastillista ja tai purukumista vain puolikas.
Itsellä nikotiini on käytössä etenkin iltapäivisin, jolloin keskittyminen alkaa herpaantua. Erityisen hyvin nikotiini toimii yhdessä kahvin kanssa, koska molemmilla on keskittymistä edistäviä vaikutuksia. Synergistisenä etuna nikotiini auttaa suuntaamaan kofeiinista saatua vireyttä tekemisen kohteena olevaan asiaan. Tässäkään ei ole sattumaa, että tupakanpoltto ja kahvinjuonti kulkevat monilla niin käsi kädessä, etenkin ruoan jälkeen. Jos haluaa tehdä vielä kovemman yhdistelmän niin nikotiinin ja kofeiinin lisäksi voi ottaa teaniinia. Teaniini rauhoittaa ja vähentää kofeiinin haitallisia vaikutuksia, kuten ylivireisyyttä ja hermostuneisuutta, eli käytännössä auttaa suuntaamaan keskittymistä paremmin. Teaniinin ja kofeiinin suhde kannattaa olla 1-2:1 luokkaa, joten kahvikupin kylkeen teaniinia pitäisi ottaa noin 100-250mg. Suomesta ostettuna teaniini on selkeästi halvinta jauhomuodossa, joskin jauhojen pyörittely esimerkiksi kahvilassa tai työpaikalla ei ole mielekkäintä.
Jos käytät nikotiinia, pidä se täsmäaseena tilanteisiin, joissa tarvitset parempaa keskittymistä, ja rajaa käyttö korkeintaan kahteen milligrammaan päivässä. Nikotiinista kannattaa myös ehdottomasti pitää välipäiviä ja -viikkoja, jotta toleranssi ja haitat pysyvät minimissään.
Heishman, Stephen ym. 2010. “Meta-analysis of the acute effects of nicotine and smoking on human performance”. Psychopharmacology 210(4), 453-469.
