Flow on keino saavuttaa ”mahdoton”.
Me ihmiset olemme menestyneet lajina niin pitkälle siksi, että olemme osanneet toimia muita eläimiä etevämmin ja strategisemmin. Ajatteleminen suorituksen aikana ei kuitenkaan ole paras tie yksilöllisiin huippusuorituksiin. Jos muistelet jotain erittäin onnistunutta hetkeä työssä, urheilussa tai jonkin harrastuksen parissa, niin syntyikö se ajattelemalla tehtävää asiaa todella voimakkaasti? Vai olemalla ajattelematta liikaa? Ei ole sattumaa, että jääkiekkoväki käyttää usein fraasia ”puristaa mailaa liikaa”, kun pelaaja stressaa suoritustaan eikä vain pelaa, vaikka sen varmasti koko ikänsä harjoitelleena osaa.
Merkittävä osa olympiavoittoon tai maailmanennätykseen johtaneista suorituksista on tehty flow-tilassa. Flow ei kuitenkaan ole vain urheilijoiden etuoikeus, vaan sitä ovat hyödyntäneet parhaat tekijät taiteen, tieteen, politiikan ja yrityselämän saralla Albert Einsteinista Pablo Picassoon ja Tove Janssonista Vesa-Matti Loiriin. Tuo maaginen aikaansaamisen tila ei ole harvojen ja valittujen yksinoikeus, sillä se löytyy synnynnäisenä lahjana meiltä jokaiselta korviemme välistä.
Vuosituhansien ajan flow on ollut jotain mystistä ja sattumanvaraista, mutta viimeaikainen neurobiologian ja psykologian tutkimus on avannut meille flow’n saloja. Enää flow ei ole vain epämääräinen tai yliluonnollinen ilmiö vaan tieteellisesti todistettu tila, jonka jokainen meistä voi valjastaa käyttöönsä. Flow-tila auttaa sinua suoriutumaan parhaalla tasollasi ja kehittymään nopeamman oppimisen avulla uudelle osaamisen tasolle.Flow’n avulla teet aiemmin mahdottomista suorituksista itsellesi arkipäivää.
Läpi ihmiskunnan historian kaikissa vähänkään suuremmissa yhteisöissä on perinteisesti arvostettu kovaa työntekoa. Meillä Suomessa kansallisidentiteetti on sitoutunut talvi- ja jatkosotiin sekä niiden jälkeiseen jälleenrakentamiseen, joka vaati kovaa työntekoa. Viljapelloilla, metsissä ja tehtaissa tuotanto perustui resurssien maksimaaliseen käyttöön, eli ihmisten osalta ahkeraan ja rivakkaan työntekoon. Tämä ajattelumalli sopi hyvin suorittavaan työhön, jossa tehtiin toistuvia työsuorituksia suhteellisen vakaassa ympäristössä. Kovempi työtahti tai suurempi määrä tehtyjä tunteja tuottivat paremman tuloksen.
”On pakko painaa pitkää päivää, vain siten homma hoituu.”
Sama ajattelu on edelleen voimissaan ja kovaa työntekoa pidetään hyveenä, mutta soveltuuko se enää tämän päivän työympäristöön? Iso osa ihmisistä on siirtynyt tekemään tietotyötä, joka on monelta osin fyysisen ja suorittavan työn vastakohta. Tietotyössä korostuu aivojen ja ajattelun käyttö, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös ajatustyöksi tai aivotyöksi, ja sen vaatimukset liittyvät tiedon käsittelyyn ja uuden tiedon tuottamiseen. Tietotyössä tapahtuu paraikaa samankaltainen muutos kuin fyysisessä työssä, jossa rutiininomaiset ja yksinkertaiset tehtävät siirtyvät koko ajan enemmän koneiden ja automatiikan hoidettaviksi. Tämä on luontainen kehitys, sillä ihmiset ja ihmisaivot ovat parhaimmillaan intuitiota, luovuutta ja monimutkaista ajattelua vaativissa tehtävissä. Tietotyössä ei kuitenkaan teollisen työn tapaan ole tavoitteena maksimoida tuotosta eli ajatusten määrää, vaan niiden laatu ja vaikuttavuus. Laadukkaita ajatuksia ei tuoteta olemalla kiireisiä, puskemalla kovempaa tai lisäämällä työtunteja. Niitä saadaan aikaiseksi luomalla puitteet aivojen optimaaliselle toiminnalle ja oikeiden asioiden tekemiselle laadukkaasti. Valitettavasti kaikki eivät vain ole vielä tietotyön saralla omaksuneet tätä uudempaa käsitystä siitä, mikä on tehokasta työtä. He pitävät edelleen rystyset valkoisina kiinni teollisen maailman tavoista työskennellä.
Perinteiset työnteon asenteet vaikuttavat edelleen ja lisämausteen tuovat työelämän tuoreet muutokset, kuten työnkuvien sirpaloituminen sekä avokonttoreiden ja älylaitteiden yleistyminen. Näiden ristitulessa tietotyötä tehdään kiireisessä ja kaoottisessa ympäristössä, jossa monet ihmiset toimivat oman jaksamisen ja stressinsietokykynsä rajoilla. Moni kokee hukkuvansa tietotulvan ja tekemisen määrän alle. Jalustalle nostetun itseohjautuvuuden tarjoama vapaus paljastuu monille siunauksen sijaan kiroukseksi, kun omat itsensä johtamisen taidot eivät riitäkään työn järkevään organisointiin. Työelämässä on jatkuva tarve saada aikaiseksi enemmän vähemmillä resursseilla. Loppuunpalamisia tapahtuu runsaissa määrin, eivätkä alle 30-vuotiaiden burnoutit ole enää poikkeuksia. Tietotyön tekijöiden kannalta tilanne on kestämätön.
”2010-luku oli sähläyksen vuosikymmen.”
Suoraviivainen ratkaisu tähän olisi työn keventäminen, mutta se toimii vain yksilötasolla. Osa yhteiskunnista ja yrityksistä ei kestä taloudellisesti työn määrän vähentämistä nykyisestä, ja nekin jotka kestäisivät, pelkäävät kilpailuedun menettämistä. Niinpä meidän täytyy miettiä ratkaisuja, jotka ovat hyödyksi sekä työntekijöille että organisaatioille. On löydettävä keinoja, jotka mahdollistavat nykyisen tuottavuuden tason, mutta eivät polta ihmisiä loppuun, ja mieluiten kasvattavat työntekijöiden motivaatiota, luovuutta ja kokemusta työn merkityksellisyydestä.
Nykyistä työelämää voisi kuvata siten, että moni ajaa kovaa, mutta liian pienellä vaihteella. Tämä johtaa siihen, että ajatustyön moottorina toimivat aivot käyvät korkeilla kierroksilla. Samalla syntyy paljon turhia päästöjä ylimääräisen stressin muodossa. Yksittäisen kauppareissun voi helposti ajaa pienellä vaihteella, moottoria huudattaen, mutta päivästä toiseen vääränlainenajotapa ei ole kestävää. Työelämässä ei ole koetta, jossa inssiajon tapaan tarkistettaisiin kyky taloudelliseen tekemiseen. Jokainen hyötyisi viisaista työtavoista, mutta kasvatuksessa meille on opetettu vain kovaa työskentely. Siksi meidän onkin itse opeteltava paremmille tavoille.
Paras ratkaisu nykyisen työelämän haasteisiin, ainakin neurobiologian ja psykologian näkökulmasta, on flow-tila ja sen hyödyntäminen. Flow on tila, jossa saat eniten aikaan, olet luovimmillasi ja nopein oppimaan. Parhaimmillaan flow voi tarjota tuottavuuden ja luovuuden moninkertaistumisen. [1]
McKinsey Global Research Institute tutki kymmenen vuoden aikana viittätuhatta johtajaa ja havaitsi, että flow-tilassa johtajien tuottavuus kasvoi jopa viisinkertaiseksi normaaliin verrattuna. Parhaimmillaan flow'ssa voi siis saada aikaiseksi parissa tunnissa saman verran kuin kokonaisen mutta pirstaleisen työpäivän aikana. [2] Luku kuulostaa yliampuvalta, mutta jos mietit omaa parasta suorituskykyäsi ja vertaat sitä huonoon työpäivään, jolloin saat aikaiseksi vain kaksi päivälle suunnitellusta kymmenestä asiasta, ei luku kuulosta enää niin utopistiselta. Tietotyöläisten arki on hyvin sirpaleista, ja selvitysten mukaan vain kolmasosa työajasta käytetään oikeasti tuottavaan työhön. [3,4] McKinsey arvioi, että jos työntekijöiden flow-tilassa viettämä aika voitaisiin nostaa nykyisestä viidestä prosentista 20 prosenttiin, työn tuottavuus voisi jopa tuplaantua. [2] Kasvattamatta työaikaa, luovuutta parantaen ja vähemmällä stressillä. Vaihtoehtoisesti flow voisi tarjota keinon siirtyä lyhyempiin työpäiviin tai työviikkoihin nykyisen tuottavuuden kärsimättä.
”Kahden flow’ssa vietetyn tunnin aikana voin saada aikaiseksi hämmästyttäviä asioita.”
Flow’ssa on kyse muustakin kuin työnteon tulosten parantumisesta, sillä tutkimusten mukaan flow-tilassa eniten aikaa viettävät ihmiset ovat myös onnellisimpia. [5] Flow’sta työssä hyötyvät siten merkittävästi sekä organisaatiot että työntekijät. Kyseessä on kaikin puolin tehokkain vaihde työskennellä, niin operatiivisesti kuin inhimillisesti. Tämä jos mikä on viisasta työntekoa.
Yrityksille kyky oppia nopeasti on jatkuvasti tärkeämpi, sillä keksinnöt leviävät salamannopeasti tämän päivän digitaalisessa maailmassa. Yksittäinen toimiala voi muuttua parissa vuodessa, kun ennen siihen kului vuosikymmeniä. Yksikään yritys ei siten ole turvassa muutokselta. Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana maailman ja sen kehityksen kelkassa. Tästä syystä esimerkiksi Toyota ja Patagonia ovat ottaneet flow’n osaksi ydinfilosofiaansa. Ne ovat oivaltaneet, että kyky vaalia työntekijöiden flow-tilaa on jokaisen johtajan ja organisaation Graalin malja. Piilaakso kokonaisuudessaan on yksi iso esimerkki siitä, millaisia tuloksia flow’n avulla voidaan saavuttaa.
Miten tämän Graalin maljan luokse olisi sitten mahdollista päästä? Flow on meihin sisään rakennettu, jokaisen käytössä oleva vaihde, jota suurin osa meistä hyödyntää valitettavasti liian vähän. Kaikilla meistä on synnynnäinen kyky olla flow-tilassa. Lapsena jokainen on ollut kykenevä välittömään flow-tilaan lähes tilanteessa kuin tilanteessa, mutta aikuistuessa yliajattelu tulee helposti flow’n tielle silloinkin, kun sille ei ole tarvetta. Jos taito on päässyt unholaan, flow’hun pääsy täytyy vain opetella uudestaan. Tarkoitus ei ole olla flow-tilassa jatkuvasti, vaan tavoite on kasvattaa flow’n määrää nykyisestä.
Flow on monimutkainen ilmiö, kuten esimerkiksi hyvinvointi tai onnellisuus. Siihen pääsemiseen ei ole yhtä taikatemppua, mutta on kuitenkin olemassa nippu keinoja, joilla voi merkittävästi edistää mahdollisuuksiaan päästä flow-tilaan. Tietämys flow’sta ja työkalut sen toteutukseen käytännössä ovat flow-osaamista, joka on olennainen taito nykyisessä työelämässä. Tietotyössä flow’n saavuttaminen ei hektisen työn keskellä ole aina helppoa, mutta pienilläkin teoilla sen edistämiseksi on pitkässä juoksussa huomattava vaikutus. Jos mietit loistavia työpäiviä, jolloin asiat rullaavat, kykenet olemaan läsnä ja antamaan parhaasi, homma on hallussa ja inspiraatiota riittää vapaa-ajallekin, niin näiden päivien lähtökohdat eivät merkittävästi eroa normaaleista työpäivistä. Monet asiat niissä ovat vain pikkuisen paremmin. Flow on usein se pieni mutta merkittävä tekijä, joka erottaa loistavan työpäivän normaalista. Vaalimalla sitä voit tehdä loistavasta uuden normaalin. Flow’n edistämisessä on kyse pienistä muutoksista ja niiden aikaan saamasta positiivisesta kierteestä, joka pitkällä aikavälillä saa työn ja elämän maistumaan rutkasti paremmalta.
”YK:n ihmisoikeuksissa pitäisi olla kohta, että ihmisen kuuluu kokea töissä virtausta kerran päivässä.”
Ottamalla tämän kirjan vinkit käyttöön työssäsi, tehokkuutesi paranee ja stressisi vähenee. Samalla päädyt kuin vaivihkaa flow-tilaan. Tämän kirjan kaksi osaa, teoria ja käytäntö, palvelevat flow-osaamisesi kehittymistä eri tavoin. Ensimmäinen osa avaa sinulle flow’n salat eli kertoo mikä flow on, miltä se tuntuu, mitä ovat erilaiset flow’t, mitkä ovat flow’n hyödyt ja mitä aivoissa tapahtuu flow’n aikana. Toisessa osassa esitellään flow’n portaat ja saat työkalupakillisen konkreettisia keinoja, joilla valjastat flow’n käyttöön omassa työssäsi.
Nyt, ota flow haltuun, jotta voit ajaa mahdollisimman paljon tietotyön viisaimmalla vaihteella.
”Olen koko aikuisiän tehnyt runsaasti töitä. Joskus ihan puhtaasti suorittaen, toisinaan sisäisestä motivaatiosta kumpuavasti. Ero noiden kahden tuottamassa fiiliksessä ja sivuvaikutuksissa on kuin yöllä ja päivällä. Olen saanut duunarikasvatuksen, jota arvostan monella tapaa, ja työskennellyt nuoruusvuoteni tehtaissa ja varastoissa. Niiden myötä ammensin teollisen työnteon oppeja myöhemmin sekä opiskeluissa että tietotyössä. Päädyin vuosienajan paahtamaan töitä kiireen, puskemisen, kunnianhimon ja tavoitteiden voimalla. Sain kyllä paljon aikaan, mutta sille kertyi hintansa ihmissuhteiden ja hyvinvoinnin saralla.
Viikkotyötuntien ollessa jatkuvasti sadan tunnin pinnassa rupesin miettimään, että asioiden aikaansaamiseen täytyy olla muitakin keinoja kuin työtuntien jatkuva kasvattaminen. Se johti minut tutkimaan tuottavuutta ja itsensä kehittämistä sekä kokeilemaan erilaisia keinoja tekemisen järkevöittämiseksi. Tutkimusmatka on nyt kestänyt jo kymmenen vuoden ajan ja johtanut minut flow-tilan pariin. Se vei minut mennessään ja on tällä hetkellä isoin teema työssäni ja elämässäni. Missioni on edistää myötävirtaa eli meidän kaikkien elämän kitkattomuutta. Flow on siihen loistava työkalu. Mitä laajemmin flow'ta tutkin, sitä vakaammin uskon sen olevan yksi parhaita keinoja, jolla voimme tehdä työelämästä viisaamman ja merkityksellisemmän.
Flow’n myötä olen siirtynyt kokonaan fossiilittomaan polttoaineeseen, intohimoon. Jos peilaan nykymenoa aiempaan, niin olisin voinut saada aivan samat asiat aikaiseksi, mutta merkittävästi vähemmällä stressillä, muusta elämästä tinkimättä. Omalla kohdallani tekemisen flow ei kuitenkaan ole ollut itsestäänselvyys. Taipumukseni analysoida kaikkea on ollut siunaus ja kirous, sillä se on ollut flow’n jarru, mutta pakottanut flow-osaamisen hiomiseen. Tietysti pyrin flow'hun kaikessa työnteossa, mutta aina siihen ei voi päästä, eikä se ole itseisarvo. Sen edellytysten vaalimisella on kuitenkin paljon merkitystä, koska ne vähentävät työn kitkaa ja kuormitusta, vaikka flow jäisi saavuttamatta. Jos en olisi itse kokenut flow’n hiomisesta rutkasti arvoa, en olisi myöskään kirjoittanut tätä kirjaa.”
‒ kirjan kirjoittaja Jussi Venäläinen
Lähteet
[1] Kotler, Steven 2014. The Rise of Superman: Decoding the Science of Ultimate Human Performance. New Harvest.
[2] Cranston, Susan & Keller, Scott. ”Increasing the ‘meaning quotient’ of work”. McKinsey Quarterly Jan 2013.
[3] Vouchercloud 2017. “How Many Productive Hours in a Work Day? Just 2 Hours, 23 Minutes...” Vouchercloud.com.
[4] MacKay, Jory 2018. “Productivity in 2017: What we learned from analyzing 225 million hours of work time”. Blog.rescuetime.com.
[5] Csikszentmihalyi, Mihaly 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience. Harper Perennial.
